- Olet täällä: Etusivu »
Prunus avium / Makeakirsikka 'KRISTIINA' (’ARTHUR’)
Kirsikkapuut
Hinta 70,00 €
Makeakirsikat Prunus avium
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille
kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6
m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat
kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän.
KASVUVYÖHYKE: I-II(?)
KUKINTA-AIKA: touo-kesäkuu
KUKAN VÄRI: valkoinen
KOKO: Korkeus: 2-4 m, Leveys 2-4m
VALOISUUS VAATIMUS: aurinkoon
ISTUTUS TIHEYS: n. 3-5m
KUVAUS:
'KRISTIINA' (’ARTHUR’)
Virolainen punamarjainen makeakirsikkalajike. Marjat keskikokoisia, kiinteitä, kypsinä tummanpunaisia.
Latvajohteinen kapeahko kasvutapa. Tarvitsee pölyttäjän. I-II.
'MADISSONI ROSA'
Leveäkasvuinen harvalatvuksinen puu. Marjat suurehkoja, helakanpunaisia, makeita, hedelmäliha kellanpinkki.
Osittain itsepölyttyvä, hyötyy ristipölytyksestä. I-II
'PAULA'
Kiinnostava latvialainen keltamarjainen uutuuslajike. Marjat suuret, mehukkaat, kiinteät, makeat, hyvin
maukkaat. Kukkii aikaisin. Tarvitsee pölyttäjän. I-?
'SUNBURST'
Aromaattiset, imelähappoiset, punaoranssit, suurehkot marjat. Kanadasta peräisin oleva lajike. Suuret, tummanpunaiset makeat marjat. SOVELTUVUUS: Aikaissatoinen. Yksi kestävimmistä Suomeen sopivista makeakirsikoista. Tarvitsee pölyttäjän.
'LAPINS'
on tunnettu kanadalainen makeakirsikkalajike. Se on lajikkeiden 'Van' ja 'Stella' risteytys. Sen on kehittänyt Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa, kuuluisa latvialainen kasvijalostaja, Karlis O. Lapins. Lajike tuotiin markkinoille vuonna 1983.Kasvutavaltaan yleensä tukevaoksainen ja voimakaskasvuinen.Sen marjat muuttuvat punaisiksi jo raakoina. Ne ovat kypsinä kookkaita, tummanpunaisia ja tasalaatuisia, mehukkaita ja makeita hieman kirpeällä vivahteella. Säistä riippuen kirsikat kypsyvät heinä-elokuun vaihteessa.
SOVELTUVUUS: Lajike on on itsepölytteinen ja satoisa sekä hyvä pölyttäjä muille kirsikoille. Ensisijaisesti tuorehedelmä, kelvollinen myös talouskäyttöön.
'LIETTUAN KELTAINEN'
Keltamarjainen makeakirsikka. Maukkaat marjat kypsyvät heinäkuussa. Keltainen hedelmä ei kiinnosta rastaslintuja. Puu tarvitsee pölyttäjän.
'LENINGRADIN MUSTA'
Vanha ja paljon levinnyt venäläinen imeläkirsikkalajike. Hedelmä tummanpunainen melkein mustia, pienehkö. Makeanhappoinen, puoli-irtonainen siemenkivi. Puu voimakaskasvuinen. Terve ja imeläkirsikaksi talvenkestävä. Sato kypsyy heinäkuussa. tarvitsee pölyttäjän. Erittäin satoisa ja hyvä talouskirsikkalajike.
'Madisson Roosa'
Madissonin kirsikat ovat suuria, pyöreitä ja helakanpunaisia. Niiden hedelmäliha on roosaan vivahtavaa.Maultaan kirsikat ovat makeita tai lievän hapokkaita. Marjat kypsyvät heinäkuun lopulla. Osittain itsepölyttyvä. Matalakasvuinen. I-II(?)
'DÖNISSENIN KELTAINEN'
Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen marja ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän. I-II
’MEELIKA’
Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella.
Tarvitsee pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I-II(?)
HOITO:
Kastelu
Keväällä ja kesällä istutettuja puita kastellaan reilusti, 30-40 litraa vettä tainta kohden kerran viikossa. Syksyllä tai runsaiden sateiden jälkeen kastelutarve on selvästi vähäisempi. Puun ympärille tehty kastelusyvennys helpottaa työtä, eikä vesi valu juurten ulottumattomiin. Kastelusyvennys on tasoitettava syksyllä, etteivät sadevedet keräänny rungon ympärille.
Lannoitus
Hyväkuntoisessa puutarhamaassa nuoret kirsikkapuut kasvavat voimakkaasti ja niiden lannoitustarve on vähäinen. Runsas typpilannoitus saa aikaan pitkät vuosiversot, joihin kehittyy niukasti kukkasilmuja ja versojen kärjet ovat herkkiä paleltumaan. Parhaiten kirsikalle sopivat marja- ja hyötykasveille kehitetyt lannoitteet. Ne sisältävät runsaasti mm. fosforia ja kaliumia, jotka parantavat sadon laatua ja määrää.
Leikkaus
Kirsikkapuuta leikataan maltillisesti. Sadonkorjuun helpottamiseksi nuoresta puusta leikataan kaikkein pystykasvuisimpia versoja ja kasvua ohjataan sivuille esim. oksien taivutuksen avulla. Pensaskirsikoista ja vanhoista puista poistetaan vain toisiaan hankaavia ja huonokuntoisia oksia. Kirsikkapuissa on keväällä voimakas nestevirtaus, joten leikkaukset tehdään sadonkorjuun jälkeen tai aikaisin kevättalvella helmi-maaliskuussa. Myöhäisempi leikkaus aiheuttaa leikkaushaavoissa ns.kumivuotoa, joka kuivattaa versoja ja heikentää puun elinvoimaa. Kumivuodon välttämiseksi paksuja oksia ei pidä poistaa läheltä runkoa eikä puun alaosasta.
Muu hoito
Kirsikkapuiden alustat pidetään mulloksella tai katetaan kuorirouheella. Kitke rikkaruohot säännöllisesti. Jos käytät katetta rikkakasvien kasvun estämiseksi, älä levitä sitä kiinni runkoon. Jätä juurenniskalle tilaa hengittää. Syksyllä puiden runko ja alimmat oksat suojataan tiheäsilmäisellä verkolla jäniksiä vastaan. Lumen tallaus puun ympärillä vaikeuttaa peltomyyrän liikkumista ja muovinen runkosuojus suojaa puun runkoa myyrien tuhotöiltä.
KASVUPAIKKA:
Kirsikoille valitaan aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka. Hallanarkoja paikkoja tulee välttää, etteivät keväällä aikaisin puhkeavat kukkasilmut palellu. Maaperän tulee olla vettä hyvin läpäisevää, sillä liika kosteus heikentää kirsikoiden kasvua ja talvenkestoa. Loivasti viettävä rinne on usein hyvä kasvupaikka, tasamaalla puut istutetaan kumpareeseen. Hedelmäpuista kirsikka vaatii runsaimman kalkituksen, se viihtyy melkein neutraalissa maassa, jonka pH-luku on lähellä 7. Maan happamuus on helppo tutkia itsekin. Puutarhamyymälästä saa pH-lukumittareita, joilla maasta otetun näytteen happamuus selviää nopeasti
KASVUPAIKKA: tuore, runsasravinteinen, kalkinvaatija
TALVENKESTÄVYYS: ?
- Saatavuus
- Vaihtelee mallin mukaan
Onko tuote tai haluamasi malli päässyt loppumaan?
Jos tuote tai haluamasi malli on päässyt loppumaan, tilaa ilmoitus niin kerromme heti, kun tuote on taas saatavilla.
